text.skipToContent text.skipToNavigation

Rajakylän saaga Sukujuurilla von Ahveninen, Bruno (eBook)

  • Erscheinungsdatum: 12.08.2016
  • Verlag: Books on Demand
eBook (ePUB)
9,99 €
inkl. gesetzl. MwSt.
Sofort per Download lieferbar

Online verfügbar

Rajakylän saaga

Rajakylän Saaga on sukutarina Pielisen Karjalasta Suomen autonomian alusta 1960-luvun loppupuolelle saakka. Suvun tarinan lisäksi siinä seurataan myös maamme poliittista, yhteiskunnallista ja taloudellista kehitystä läpi koko aikakauden. Ensimmäisessä osassa kuvataan autonomian aikaa, jolloin syntyivät pohjolan kantatilat ja kruununtorpparilaitos. Sekä kantatilalliset että torpparit ottivat leipänsä kaskesta. Elämä oli köyhää ja kovaa katovuosien ja sairauksien vuoksi.

Bruno Ahveninen on ammatiltaan historian ja yhteiskuntaopin opettaja ja metsätyömies. Lisäksi hän on innokas marjastaja ja kirjallisuuden harrastaja. Rajakylän Saaga on 83-vuotiaan kirjailijan esikoisteos.

Produktinformationen

    Format: ePUB
    Kopierschutz: watermark
    Seitenzahl: 512
    Erscheinungsdatum: 12.08.2016
    Sprache: Finnisch
    ISBN: 9789523308770
    Verlag: Books on Demand
    Serie: Rajakylän saaga .1
Weiterlesen weniger lesen

Rajakylän saaga

PROLOGI

Pielisen Karjalan historiassa oli hyvn merkittävä tapahtuma se, että tämä alue liitettiin Stolbovan rauhassa 1617 Ruotsiin. Stolbovan rauha puolestaan merkitsi uutta Ruotsin ja Venäjän rajan määrittelyä ja sen vakiintumista suurin piirtein Pielisen Karjalan alueella sille linjalle, missä se nykyisin sijaitsee. Se jakoi karkeasti ottaen ortodoksisen ja luterilasen väestön Ruotsiin ja Venäjään siten, että suurin osa luterilaisista jäi rajan länsipuolelle ja suurin osa ortodokseista itäpuolelle. Mutta siitä seurasi myös se, että Pielisen Karjalan luterilainen väestö liitettiin pysyvästi läntiseen kulttuuripiiriin ja erotettiin itäisestä ortodoksisesta kulttuurista.

Stolbovan rauhan tarkka sijainti oli erittäin tulkinnallinen, mistä oli seurauksena usein toistuvia rajariitoja aina Suomen itsenäistymiseen saakka. Ongelmat johtuivat perinteisten nautinta-alueiden jakautumisesta uudella tavalla, kun esimerkiksi kaski saatettiin nyt kaataa rajan väärälle puolelle. Mutta kauppaa, jota käytiin kuten ennenkin, se ei suuresti häirinnyt, vaikka kauppamatkat suuntautuivat usein Pielisen rannoilta Valkeallemerelle saakka. Toisaalta kyllä joskus eturistiriidat johtivat kostotoimenpiteisiin rajan molemmin puolin.

Vaikka Stolbovan rauhan raja oli kuin veteen piirretty viiva, sillä oli Pielisen Karjalan kehityksen kannalta suuri merkitys. Tämän alueen väestö oli 1600-luvulla pääasiassa ortodokseja. Heti Solbovan rauhan solmittua näitä kreikkalaiskatolisia alettiin käännyttää luterilaiseen uskoon. Tämä painostuksenomainen toiminta sai aikaan ortodoksien massamuuton itärajan taa. Näiden pako huipentui niin sanottuun ruptuurisotaan, jota käytiin vuosina 1656 - 1658. Tällöin Käkisalmen läänistä muutti sama määrä ihmisiä rajan itäpuolelle kuin edellisenä vuosikymmenenä yhteensä. Tästä oli seurauksena monien rajakylien autioituminen ja luterilaisen väestön muutto muualta Suomesta, etupäässä Savosta ja Pohjanmaalta, Pielisen alueen autioksi jääneille tiloille. Ruptuurisota päätti vuosisatoja kestäneen taistelun luterilaisen ja ortodoksisen kirkon välillä. Siinä kamppailussa oli ollut kysymys rajaseudun asukkaiden sieluista, kun kirkot yrittivät levittää vaikutusvaltaansa yhä laajemmalle alueelle hankkiakseen entistä enemmäm uusia veronmaksajia mahtipontisten rakennussuunnitelmiensa toteuttamiseksi.

Toinen tärkeä asia Suomen ja suomalaisten kannalta tällä aikakaudella oli Kustaa III:n aikaisilla perustuslaeilla. Vuoden 1772 hallitusmuoto edesauttoi Suomen autonomisen aseman saantiin vuonna 1809. Mutta se merkitsi myös yhdessä valtiopäiväjärjestyksen kanssa sitä, että Suomen suuriruhtinaat saattoivat hallita autonomista maata mielensä mukaan. Vuoden 1772 hallitusmuodolla oli vielä suuri merkitys Suomen itsenäistymisprosessissa ja vuoden 1919 HM:n säädännässä, koska se antoi maan presidentille poikkeuksellisen suuret valtaoikeudet. Vuonna 1789 säädetty yhdistys- ja vakuuskirja oli Venäjän vallan aikana äärimmäisen hallitsijavaltaisuutensa takia este valtiovallan uudistamiselle, mutta se puolestaan muutti ratkaisevasti Suomen talonpoikien asemaa parempaan suuntaan, koska nämä saivat tämän perustuslain nojalla täyden omistus- ja perintöoikeuden maatilaansa. Tätä ennen oli katsottu maan kuuluvan kruunulle, paitsi aateliston ja papiston rälssimaita. Talonpojilla oli ollut viljelemäänsä maahan vain nautintaoikeus.

Yhdistys- ja vakuuskirja takasivat talonpojille kruununmaan perinnöksiosto-oikeuden. Pohjois-Karjalan viljelysmaa kuului 1800-luvun alussa lähes kokonaan kruunulle. Tämän vuoksi maatila ei voinut periytyä isältä pojalle, koska yksityisellä tilan asukkaalla ei ollut viljelemäänsä maahan perinnöllistä omistusoikeutta. Tästä oli seurauksena se, että kruununtilallinen saattoi joutua muuttamaan konnultaan kokonaan, jos ei pystynyt maksamaan veroja. Kun katovuodet seurasivat usein toisiaan,

Weiterlesen weniger lesen

Kundenbewertungen

    HOFER life eBooks: Die perfekte App zum Lesen von eBooks.

    Hier findest du alle deine eBooks und viele praktische Lesefunktionen.