text.skipToContent text.skipToNavigation

Rajakylän Saaga von Ahveninen, Bruno (eBook)

  • Erschienen: 13.04.2017
  • Verlag: Books on Demand
eBook (ePUB)
15,99 €
inkl. gesetzl. MwSt.
Sofort per Download lieferbar

Online verfügbar

Rajakylän Saaga

Rajakylän Saaga on sukutarina Pielisen Karjalasta Suomen autonomian alusta 1960 - luvun loppupuolelle saakka. Suvun tarinan lisäksi siinä seurataan myös maamme poliittista, yhteiskunnallista ja taloudellista kehitystä läpi koko aikakauden. Toisessa osassa kuvataan autonomian ajan loppupuolta, maan poliittista heräämistä ja poliittisten ryhmittymien syntyä. Metsien arvonnousun vuoksi kaskeaminen kielletään lailla ja yhä useamman on hankittava leipänsä etupäässä metsä- ja uittotöistä. Itsenäistymiseen asti valtakunnan raja itään päin oli avoin. Sen yli käytiin vilkasta kauppaa, niin laillista kuin laitontakin. Rajan sulkeuduttua rajan ylitykset jatkuivat joko luvatta tai luvallisesti, kun suomalaiset hakkasivat tukkeja rajan takaa. Kansalaissota vaikeutti torpparien asemaa entisestään.

Bruno Ahveninen on ammatiltaan historian ja yhteiskuntaopin opettaja ja metsätyömies. Lisäksi hän on innokas marjastaja ja kirjallisuuden harrastaja. Rajakylän Saaga on 83-vuotiaan kirjailijan esikoisteos.

Produktinformationen

    Reihe (Teil): Rajakylän saaga .2
    Herausgeber: Books on Demand
    Untertitel: Isovanhempien testamentti
    Sprache: Finnisch
    Seitenanzahl: 528
    Format: ePUB
    Kopierschutz: watermark
    ISBN: 9789523397408
    Ausgabe: 2. Aufl.
    Erschienen: 13.04.2017
Weiterlesen weniger lesen

Rajakylän Saaga

PROLOGI

Euroopan imperialistista politiikkaa harjoittavat suurvallat liittoutuivat vuosisadan vaihteessa uudella tavalla, siten että yhdistynyt ja sotilaallisesti voimistunut Saksa liittyi Venäjän vastaiseen liittoon, trippelallianssiin, Itävallan ja Italian kanssa. Tästä oli seurauksena sotilaspoliittisen tilanteen kärjistyminen. Venäjä alkoi tuntea trippelallianssin taholta tulevaa uhkaa ja rupesi entistä ponnekkaammin toimimaan länsirajansa turvaamiseksi kuten se oli tehnyt Napoleonin sotien aikanakin. Nyt venäläisten ote kiristyi Puolassa, Baltian maissa ja Suomessa, koska tsaarinvalta ei luottanut näiden lojaalisuuteen. Tämän vuoksi näitä alettiin venäläistää yleisvaltakunnallisten tavoitteiden mukaisesti. Tästä oli seurauksena mm. Suomen autonomisen aseman vaarantuminen.

Venäläistämistoimenpiteet alkoivat Suomessa heti kenraalikuvernöörin vaihduttua. Henkilövaihdokset hallinnossa merkitsevät yleensä poliittisen suunnan vaihtumista. Suomen uudeksi kenraalikuvernööriksi tuli Nikolai Bobrikov. Hänen virka-aikanaan alkoi Suurivaltaisimman Kaikkein Armollisimman Keisarin ja Suuriruhtinaan Nikolai II:n myötävaikutuksella uusi jakso Suomen ja Venäjän suhteissa. Bobrikov oli innokas panslavisti, joka pyrki ponnekkaasti tukemaan tsaarinvaltaa ja tekemään parhaansa sen hyväksi. Ennen muuta hän työskenteli Venäjän laajentumispolitiikan puolesta. Se, että kenraalikuvernöörin paikalle oli haettu nimenomaan sotilasta, näkyi siinä, että hänet nimitettiin virkaansa Venäjän silloisen sotaministerin toimesta. Bobrikovista tuli yksi Suomen historian vihatuimmista henkilöistä. Ilmari Kianto sivalsi sekä Bobrikovia että myöntyväisesti tsaarinvaltaan suhtautuvia suomalaisia seuraavin säkein:

Ja perkele istuvi linnassaan

ja käskyjä ympäri jakaa,

Kas mitalit on ryötällä rinnassaan

vaikk häntä sen häilyvi takaa.

Ja pikkupirut ne kumartelee

ja ottavat "oortelit" vastaan,

Ja toiset ne sarvia käyristelee

ja toiset lanttja lastaa...

Nikolai Bobrikov astui virkaansa elokuun lopussa vuonna 1898. Jo ennen nimitystään hän oli laatinut venäläistämisohjelman, joka luettiin tsaarille sotaministeri Kuropatkinin esittelyssä. Tämä osoitti, että kysymyksessä olivat "ennen muuta valtakunnan puolustukselliset näkökohdat", kun Venäjällä pelättiin lännestä tulevaa hyökkäystä. Tämän torjumiseksi Bobrikovin tavoitteena oli Suomen sulattaminen Venäjään tavallisena maakuntana, niin kuin Suomi oli ollut Ruotsin vallan aikana valtakuntaan liitetty takamaa. Suuresta armostaan Nikolai II hyväksyi vastoin halllitsijanlupaustaan Bobrikovin tavoitteet.

Bobrikovin mukaan keisarikunta "ei voinut olla muuta kuin yksi ja jakamaton". Tämä johti siihen, että Suomessa alettiin toteuttaa maan perustuslain vastaisia venäläistämisohjelman mukaisia toimenpiteitä. Ensimmäisenä iskettiin autonomian tärkeimpiin perustuspilareihin. Bobrikovin tarkoituksena oli saada uusi asevelvollisuuslaki Suomeen korvaamaan voimassa oleva vuoden 1878 laki, jonka mukaan: "Valtakunnan ja isänmaan puolustukseksi jokainen Suomen kansalainen on asevelvollinen..." Nyt haluttiin muuttaa lain sisältö muotoon: "Keisarillisen Valtaistuimen ja Venäjän valtakunnan puolustus on jokaisen Venäjän alamaisen pyhä velvollisuus; ja on siis Suomen läänien, niin kuin Venäjän muiden kuvernementtien miespuolinen väestö, säätyyn katsomatta asevelvollinen." Näin Suomen läänit rinnastettiin Venäjän kuvernementteihin, mikä oli jyrkästi ristiriidassa Suomen autonomisen aseman kanssa. Näin suomalaiset joukkoosastot olisi alistettu Venäjän sotaministeriön alaisuuteen. Tästä olisi seurannut se, että suomalaiset olisivat joutuneet taistelemaan Venäjän sodissa missä tahansa maailmassa, kuten suomalaiset taistelivat Ruotsin vallan aikana emämaansa sotajoukoissa eri puolilla Eurooppaa.

Tämän lakiehdotuksen voimaan saattamisessa ei olisi kysytty Suomen valti

Weiterlesen weniger lesen

Kundenbewertungen

    Hofer life eBooks: Die perfekte App zum Lesen von eBooks.

    Hier findest Du alle Deine eBooks und viele praktische Lesefunktionen.