text.skipToContent text.skipToNavigation
background-image

Rajakylän saaga Äiti ja isä von Ahveninen, Bruno (eBook)

  • Erscheinungsdatum: 19.10.2016
  • Verlag: Books on Demand
eBook (ePUB)
19,99 €
inkl. gesetzl. MwSt.
Sofort per Download lieferbar

Online verfügbar

Rajakylän saaga

Rajakylän Saaga on sukutarina Pielisen Karjalasta Suomen autonomian alusta 1960-luvun loppupuolelle saakka. Suvun tarinan lisäksi siinä seurataan myös maamme poliittista, yhteiskunnallista ja taloudellista kehitystä läpi koko aikakauden. Kolmannessa osassa kerrotaan ajasta Suomen itsenäistymisen jälkeen. Siihen mahtuvat niin kolmekymmenluvun lama, sota-aika kuin maan jälleenrakentamisen ja sotakorvauksien kausikin. Tarina päättyy kuusikymmenluvun lopulla pienviljelyn loputtua omavaraistalouden päättymiseen, kun Suomeen aletaan rakentaa hyvinvointiyhteiskuntaa.

Bruno Ahveninen on ammatiltaan historian ja yhteiskuntaopin opettaja ja metsätyömies. Lisäksi hän on innokas marjastaja ja kirjallisuuden harrastaja. Rajakylän Saaga on 83-vuotiaan kirjailijan esikoisteos.

Produktinformationen

    Format: ePUB
    Kopierschutz: watermark
    Seitenzahl: 632
    Erscheinungsdatum: 19.10.2016
    Sprache: Finnisch
    ISBN: 9789523397651
    Verlag: Books on Demand
    Serie: Rajakylän saaga .3
Weiterlesen weniger lesen

Rajakylän saaga

PROLOGI

Ensimmäinen maailmansota oli sellainen kurimus, josta ihmiskunta sai maksaa suunnattoman kalliin laskun. Se ei koskettanut ainoastaan sotaa käyvien maiden rintamasotilaita, vaan sen aikana joutui kärsimään koko väestö: lapset, naiset ja vanhukset. Se aiheutti sekä aineellista että henkistä suunnatonta tuhoa ja tuskaa. Siihen olivat johtaneet Euroopan suurvaltojen väliset syvät eturistiriidat ja häikäilemätön oman edun tavoittelu sekä kilpailu mahtiasemasta. Ennen sodan syttymistä syntyneet rauhanliikkeet eivät kyenneet sen puhkeamista estämään; vaan niinpä miljoonat ihmiset menettivät siinä henkensä, miljoonat vammautuivat ja miljoonien koti ja omaisuus siinä tuhoutui. Sodan jälkeen maailma ei ollut enää entisensä: kaikkialla oli epävarmuutta, puutetta ja hätää. Valtioiden väliset ristiriidat eivät poistuneet, vaan entisestään syventyivät ja kärjistyivät. Tappion kärsineet tahtoivat saada hyvitystä. Euroopan poliittinen ilmasto muuttui aggressiiviseksi: vallalle tuli totalitarismi. Kommunistit pyrkivät maailmanvallankumoukseen, proletariaatin diktatuuriin; äärioikeistossa alettiin keskittää valtaa yksiin käsiin; ihanteeksi tuli vahva hallitsija. Näin syntyi mm. Adolf Hitlerin johtama natsi-Saksa, jonka lopullinen tavoite oli koko maailman herruus. Nämä kaksi vastakkaista ideologiaa vaikuttivat ratkaisevasti valtiolliseen kehitykseen Euroopassa sodan jälkeisenä aikana. Totalitarismi valtasi alaa; demokratia joutui paitsioon.

Sodan pyörteissä itsenäistynyt pieni Suomikaan ei välttynyt maailmansodan kurimukselta. Maa luisui sisäisten ristiriitojen vuoksi kansalaissotaan, ja täällä taisteltiin armottomasti veli veljeä vastaan hyväosaisten pyrkiessä säilyttämään yhteiskunta-asemansa ja huono-osaisten yrittäessä parantaa sitä. Tämän katkeran kamppailun hävisi heikompi osapuoli, ja köyhälistö sai sen vuoksi tyhjentää katkeran kalkin. Mutta maan sisäinen tilanne ei rauhoittunut heti sodan päätyttyäkään: vanhat kaunat ja sodanaikainen terrori saivat aikaan uutta terroria, kun tuli kapinan jälkiselvittelyjen aika. Myös eurooppalaiset uudet poliittiset virtaukset saivat kannattajia myös Suomessa. Ne aiheuttivat sen, että vastakohdat kärjistyivät jälleen myös tässä nuoressa tasavallassa, joka alkoi haparoiden etsiä oikeata suuntaa kovassa kansainvälisessä ristiaallokossa. Sotien välisenä aikana maan ulkopolitiikan hoidossa oli paljon ongelmia, ja ne vaikuttivat myös osaltaan haitallisesti Suomen sisäpolitiikkaan.

Punaisten keskuudessa onnettomasti päättynyt vallankumousyritys sai aikaan sodan loputtua katkeran välienselvittelyn. Valtaosa sosialidemokraateista omaksui parlamentarismin, kun taas radikaali siipi päätti jatkaa vakaumuksensa mukaisesti ja Kominternin rohkaisemana vallankumouslinjalla. Kumouksellisiin kuuluivat juuri ne, jotka olivat olleet johtamassa punaisia kapinaan, kuten O. W. Kuusinen "pääarkkitehtina" sekä Kullervo Manner. Kun Kuusinen ja muut kommunistit eivät pystyneet valtaamaan yrityksistään huolimatta Suomen Sosialidemokraattista puoluetta, he pakenivat Neuvosto-Venäjälle. Siellä perustettiin Suomen Kommunistinen Puolue.

Neuvosto-Venäjälle pakeni myös niitä punaisia, jotka olivat mukana kapinassa, vaikka olivat vuonna -18 aluksi vastustaneet vallankaappausta. Olihan tosin Kuusinenkin vielä 1917 vastustanut sitä, mutta ehkä sosialidemokraattien syrjäyttäminen Suomen itsenäistymisprosessissa sekä valtalain hylkääminen kesällä 1917 saivat hänet kääntämään takkinsa. Kun taistelu vallasta alkoi, sen vastustajat kulkivat virran mukana, koska aktivisteilla ei ollut muuta järkevää vaihtoehtoa. Näistä merkittävimpiä oli Kuusisen luokkatoveri lukioajoilta Edvard Gylling sekä K. H. Wiik. Sodan jälkeen sekä Kuusinen että Gylling pakenivat synnyinmaastaan ja pääsivät merkittävään asemaan uudessa synnyinmaassaan.

Edvard Gylling oli lahjakas tiedemies ja

Weiterlesen weniger lesen

Kundenbewertungen

    HOFER life eBooks: Die perfekte App zum Lesen von eBooks.

    Hier findest du alle deine eBooks und viele praktische Lesefunktionen.